Minä ja musiikkiopisto

Keravan musiikkiopisto imaisi paitsi esikoisemme niin myös koko perheemme Keravan musiikkiopistolaisiksi muskariopintojen ja sittemmin viuluopintojen myötä. Musiikkiopistolaisuus vahvistui edelleen kuopuksen lähtiessä samalle “uralle”.

Keravan musiikkiopisto osoittautui erittäin ketteräksi ja monipuoliseksi oppilaitokseksi. Tarjolla oli pääaineopintojen lisäksi paljon sivuainemahdollisuuksia, joihin kumpikin lapsemme tarttuikin viuluopintojensa ohella. “Klasapuolen” opintojen lisäksi harrastettiin mm. bändejä, basso- ja popjazz-pianotunteja.

Yhteistyö open kanssa

Viuluopellamme oli paljon hienoja pedagogisia periaatteita. Ajattelen, että vanhempien osallistaminen lasten soittotunteihin oli erittäin tärkeä pohja lastemme soittoharrastukselle. Kun oli itsekin ollut mukana soittotunnilla ja kuullut opettajan antamat ohjeet, oli harjoittelua helpompi tukea kotona. Toinen keskeinen pedagoginen viisaus oli ohje harjoitella säännöllisesti. Soittoläksyjä tuli harjoitella joka päivä, vaikka vain 10 minuuttia päivässä. Oleellista oli säännöllisyys. Tällä periaatteella soittoläksyistä tuli lapsillemme rutiini, eikä niistä tarvinnut meillä
neuvotella tai riidellä.

Vanhemman ja soitonopettajan tiivis yhteistyö alkuvuosien opinnoissa oli vahva pohja myöhemmällekin yhteistyölle. Puhelinkeskustelut esimerkiksi murrosikäisten oppilaiden tunnekuohuista auttoivat suhtautumaan tilanteisiin sekä soittotunnilla että kotona. Viuluope on ollut (ja on edelleen) erittäin tärkeä aikuinen lapsillemme.

Ryhmäsoiton merkitys

Musiikkiharrastus on mahdollistanut lapsillemme valtavasti hienoja kokemuksia. Erityisen mieleenpainuvia ovat olleet monenlaiset yhteissoitot; esimerkiksi ryhmätunnit, kamarimusiikki, Näppäri-kurssit ja bändisoitto. Kavereiden kanssa yhdessä soittaminen on hauskaa, mikä vahvistaa harrastuksen merkityksellisyyttä, ja saa sitoutumaan
harrastukseen. Ryhmätuntikuljetusten ja konserttien yhteydessä tutustuivat myös musikanttien huoltajat. Tämä lisäsi valtavasti harrastuksen yhteisöllisyyttä, mikä tietenkin tuki myös lasten musiikkiopintoja.

Musiikkiopistossa opitut taidot lähtivät elämään myös musiikkiopiston ulkopuolella. Soittimia kuljetettiin paljon myös kouluun. Myös koulun opettajat mahdollistivat lasten yhteissoiton luokkatovereiden kanssa. Opettajat tekivät sovituksia erilaisille soittimille konsertteihin ja koulun juhliin. On aivan selvää, että soittoharrastuksen kytkeminen arkeen lisää valtavasti harjoittelumotivaatiota, ja vahvistaa soittoharrastuksen merkityksellisyyttä.

Niinpä soittointoa riitti molemmilla opistotutkintoon asti, ja pidemmällekin. Molemmat lapsemme ovat soittaneet musiikkiopiston jälkeenkin orkestereissa, ja harrastus on vienyt heitä orkestereiden kanssa konserttimatkoille jopa ympäri maailmaa.

Lapset suuntasivat eteenpäin, minä jatkan

Vaikka kuopuskin lähti muutama vuosi sitten jatkamaan musiikkiopintojansa eteenpäin ammattiopintoihin, Keravan musiikkiopisto on edelleen erittäin tärkeä osa elämääni.

Työskennellessäni luokanopettajana olen saanut iloita todella antoisasta yhteistyöstä musiikkiopiston opettajien kanssa. Tehdessäni sovituksia oman luokkani pienille musikanteille, olen saanut valtavasti apua soitonopettajilta. Esimerkiksi viuluopet ovat lisänneet nuotteihin jousitusmerkkinsä, puhallinopettajat ovat valaisseet minua puhaltimien nuottien kimuranttisissa sävellajikysymyksissä ja harmonikkaopettajan kanssa olemme keskustelleet mm. sovitusten vaikeustasosta. Monet muutkin opettajat ovat tukeneet kappaleiden harjoittelua soittotunneilla.
Tämä on ollut kullanarvoista yhteistyötä!

Kehuin Keravan musiikkiopistoa tekstini alussa ketteryydestä ja monipuolisuudesta. Palaan siihen vielä tässä lopuksikin. Iloitsen nyt siitä, että Keravan musiikkiopiston monipuolinen tarjonta mahdollistaa myös aikuisten musiikkiopinnot! Olenkin nyt itse onnellinen musiikkiopistolainen, aloitettuani viime syksynä musiikkiopiston
laulutunnit! On verrattoman ihanaa oppia uutta, ja huomata edistyvänsä vaikka vain pienin askelin! Ja, kavereiden kanssa musisoiminen on muuten hurjan kivaa aikuisiälläkin!

Minna Korpela-Rämö
Luokanopettaja
Keravan musiikkiopiston opiskelija
Keravan musiikkiopistoyhdistys ry:n hallituksen varajäsen

Jaa kirjoitus

Facebook
Twitter
Sähköposti